Lyhyt historiikki Viikinkien pelaamisesta ja uhkapeleistä

Kirjoittanut - Julkaissut Viking Slots on Pe, 13/06/2014 - 11:37

Pelaava ViikinkiViikingit, kuten myös monet muut kansanheimot, rakastivat pelaamista. Jotkut näistä peleistä olivat hyvin fyysisiä ja usein väkivaltaisia. Pelit joissa mitattiin voimakkuutta ja nopeutta olivat hyvin yleisiä. Aivan kuten useissa hieman enemmän järjestäytyneissä joukkuepeleissä, jotka olivat jopa hätkähdyttävän samanlaisia nykyisten urheilulajien kanssa, kuten pesäpallon, kriketin, jalkapallon tai amerikkalaisen jalkapallon kanssa.

Tottakai sillä eroituksella, että nykypeleissä kuolema ja vakavat loukkaantumiset itse pelin aikana eivät ole niin yleisiä. Pelejä pelattiin ajanvietteeksi, mutta niitä käytettiin myös opettamaan yhteistyön merkitystä, kunnon ylläpitämiseen ja voiman hankkimiseen. Iltojen pidetessä ja luonnollisesti kylmetessä ulkoharjoitukset eivät tulleet enää kysymykseen, joten viikingeillä oli muita paremmin sisätiloihin soveltuvia ajanviettotapoja. 

Noppapelit - luiden heitto!

On olemassa paljon arkeologisia todisteita siitä, että Viikingit nauttivat noppapeleistä.  Käsin kaiverrettuja noppasettejä on löydetty Viikinkien hautausalueilta ympäri pohjoismaita ja myös Iso-Britanian saarilta. Noppia käytettiin pöytäpeleissä, mutta myös heidän omassa sisäpelissään joka tunnettiin nimellä "Mia" tai "Liar Dice".  Mia oli noppapeli joka sisälsi bluffauselementin, mikä oli hieman samankaltainen kuin nykyään suositussa pokeripelissä.  

Kiviset Viikinki nopatMian säännöt olivat puolestaan samankaltaiset suositun Yatsy noppapelin kanssa. Pelaajan tarkoituksena oli saada heitettyä tietty noppaluku saadakseen pisteitä, mutta ratkaiseva ero oli se, että pelaajat eivät voineet katsoa toistensa heittoja. Pelaaja pystyi täten joko kertomaan totuudenmukaisen noppaluvun tai bluffamaan siinä toivossa että seuraava pelaaja uskoisi häntä! Mikäli toinen pelaaja katsoi bluffin ja pelaaja puhuikin totta, niin se joka syytti häntä bluffauksesta menetti yhden hengen. Mutta mikäli toinen pelaaja sai toisen kiinni bluffista, niin bluffaaja menetti yhden hengen. Jokaisella pelaajalla oli tietty määrä henkiä käytössään, yleensä kolme kappaletta, ja viimeinen pelaaja jolla oli henkiä jäljellä oli voittaja. 

Uhkapelaaminen ei ainoastaan jäänyt pelaajien väliseksi, vaan myös peliä seuraavat katsojat löivät vetoa keskenään pelien lopputuloksista ja yksittäisistä tuloksista. Mia noppapeliä pelataan nykyään jossain osissa eurooppaa, joista tunnetuin on Saksa, missä peli tunnetaan nimellä "Meier".

Tafl, kuninkaiden peli

Piirretty kuva jossa Viikingit pelaavat pelejä

lähde: Wikimedia

Toinen suosittu Viikinkien sisäpeli tunnettiin nimellä "Hnefatafl" tai "Tafl. Kyseinen peli oli taktinen lautapeli, olemukseltaan hieman samanlainen kuin Tammi ja Shakki. Pelin kaksi puolta eivät kuitenkaan asemoituneet samalla tavalla kuin nykypeleissä, sillä peliasetelma oli niin, että toinen osapuoli ympäröi toista, eikä kuten Shakissa jossa pelaajat aloittavat vastakkaisilta puolilta. 

Pelin tavoite ei ollut myöskään vangita vastapuolen kuningasta, tai pelatessasi vähemmällä merkkimäärällä kuin vastustaja, paeta tai puolustautua vastustajan hyökkäyksiltä. Taflia pelattiin usein jaksoissa joissa pelaajat pelasivat vuorotellen toistensa puolilla. Kuten Miaa, Taflia pelattiin yleisön läsnäollessa, jolloin mahdollistettiin vedonlyönti pelaajan kannattajien ja vastustajien kesken. Luonnollisesti pelin ohessa lenteli loukkauksia aika-ajoin. 

Vuonna 1026 kuningas Cnut pelasi Ulf nimisen Jaarlinsa kanssa peliä ja kuningas teki virheen jolloin Ulf onnistui nappaamaan yhden hänen pelinappuloistaan. Kuningas kieltäytyi antamasta pelinappulaansa ja vaati nappulaansa takaisin. Tässä vaiheessa Ulf vihastui ja hänet tapettiin myöhemmin kuninkaan käskystä. Taflia pelattiin tosissaan pelaajien toimesta ja erimielisyyksillä saattoi olla vakavia seurauksia. 

Vedonlyöntiä saaresta!

Saari

Vikingit harrastivat uhkapelaamista riippumatta yhteiskuntaluokasta. Yksi kansantarinoista kertoo Ruotsin ja Norjan kuninkaiden kohtaamisesta noin 1020 jälkeen Kristuksen. Kaksi maata olivat sodassa keskenään ja kohtaamisen tarkoitus oli keskustella rauhanehdoista. Usean päivän neuvotteluiden jälkeen useimmat ristiriidat näiden kahden kuningaskunnan välillä oli ratkaistu, lukuunottamatta Hisingenin saaren kohtaloa. 

Kumpikaan osapuoli ei onnistunut vakuuttamaan toista saaren oikeutetusta kuulumisesta hänen maalleen, joten lopulta kuninkaat sopivat keskenään heittävänsä noppaa siitä. Ruotsin kuningas heitti ensin ja sai kaksi kuutosta kahdella nopallaan, huomauttaen tämän jälkeen Norjan kuninkaalle ettei hänen ollut järkevää heittää, sillä hän oli jo tuomittu häviämään. Norjan kuningas heitti tästä huolimatta, ensimmäisen nopan ollessa kuusi ja toisen nopan haljetessa keskeltä jättäen toiseen puoliskoon näkyville kolme ja toiseen neljä. Kolmentoista voittaessa kahdentoista Norja sai Hisingen saaren omistusoikeuden. 

...tai sinun pääsi!

Kuvitus norjalaisesta jumalasta LokiJopa muinaisnorjan jumalat olivat innokkaita uhkapelaajia, eritoten Loki. Loki leikkasi pahanilkisesti Thorin vaimon Sifin hiukset pois hänen nukkuessaan. Loki tyynnytteli myöhemmin Thoria kertomalla hänelle, että hän laittaisi kääpiöt tekemään peruukin hienommasta kullasta Sifille. 

Saatuaan peruukin Loki löi vetoa kääpiöiden kanssa etteivät he pystyisi luomaan parempaa taidonnäytettä kuin peruukki, mutta tämän vedon Loki kuitenkin hävisi kun kääpiöt takoivat Thorin kuuluisan vasaran Mjölnirin. 

Lyötyään vetoa omasta päästään Loki oli luonnollisesti haluton täyttämään vedon ehtoja ja petollinen jumala onnistuikin kiemurtelemaan itsensä irti koukusta väittämällä kääpiöille, että vaikka he löivätkin vetoa hänen päästään niin he eivät voisi koskea hänen niskaansa, sillä se ei sisältynyt vetoon.

Ylpeät Viikinkipelien pelaajat

Taitopelit olivat hyvin tunnettuja Viikinkien aikoina, kuten käy ilmi siitä kun Norjan kuningas Eynsteinn ja Kuningas Sigurd vertailivat saavutuksiaan vuonna 1113 Jkr. Sigurd väitti, että  hän oli vahvempi ja parempi uimari kuin Eynsteinn. Einsteinn vastasi: "se on totta, mutta minä olen taitavampi ja yleensäkin parempi pöytäpeleissä ja tämä on arvoltaan samanarvoinen kuin sinun voimasi." 

Viikinkien historia on rikas liittyen pelaamiseen ja uhkapelaamiseen, alkaen tavallisesta kadun tallaajasta aina kuninkaisiin asti. Jopa heidän jumalansa löivät vetoa urheilusta, pelasivat noppaa ja pöytäpelejä aivan yhtä paljon kuin kuka tahansa muu ihminen, toki lopputulokset saattoivat olla joskus hieman verisempiä!

 

Alkuperäinen Englanninkielinen kirjoitus luettavissa täällä.

Tykkäsitkö? Miksi et jakaisi ystäviesi kanssa?